Päivitetty 9/2026 · Lähde: Laki nuorista työntekijöistä 998/1993 & TES Kesätyön palkka määräytyy alan työehtosopimuksen mukaan, sillä Suomessa ei ole laissa säädettyä yleistä minimipalkkaa. Alle 18-vuotiaan kesätyöntekijän palkka on tyypillisesti 70–90 % alan alimmasta taulukkopalkasta, ja se on usein porrastettu iän mukaan. Nuorimmilla tuntipalkka on vuonna 2026 usein 8–10 €/h, ja kokeneemmilla tai ilta- ja … Lue lisää
Päivitetty 9/2026 · Lähde: Työsopimuslaki 55/2001 & työttömyyskassat Lomautuksessa työnteko ja palkanmaksu keskeytetään väliaikaisesti työnantajan aloitteesta, mutta työsuhde pysyy muuten voimassa. Lomautuksen ajalta työnantaja ei maksa palkkaa — sen sijaan työntekijä voi hakea ansiopäivärahaa työttömyyskassasta tai työmarkkinatukea Kelasta. Lomautusilmoitus on annettava ennakkoon: vuonna 2026 ilmoitusaika lyheni 14 päivästä 7 päivään. Lomautus voi perustua joko tilapäiseen … Lue lisää
Päivitetty 9/2026 · Lähde: Kela & Työsopimuslaki & TES Perhevapaiden ajalta maksetaan Kelan vanhempainpäivärahaa, ja monilla aloilla työnantaja maksaa lisäksi palkkaa osan vapaasta. Perhevapaajärjestelmä uudistui vuonna 2022: nykyään puhutaan raskausvapaasta ja vanhempainvapaasta äitiys- ja isyysvapaan sijaan. Kela maksaa raskausrahaa 40 arkipäivältä ja vanhempainrahaa yhteensä 320 arkipäivältä, jotka jaetaan vanhempien kesken. Päiväraha on tyypillisesti noin 70 … Lue lisää
Päivitetty 9/2026 · Lähde: Opetushallitus & TES Oppisopimusopiskelija on työsuhteessa ja saa tekemästään työstä alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa — kyseessä ei ole ”opiskelijapalkka” tai opintotuki, vaan tavallinen työsuhde. Palkka voi olla hieman täysin pätevän ammattilaisen palkkaa matalampi: monissa työehtosopimuksissa sallitaan enintään noin 10 %:n epäpätevyysalennus koulutuksen ajaksi. Palkan päälle opiskelija voi saada opintososiaalisia etuja palkattomilta … Lue lisää
Päivitetty 9/2026 · Lähde: Työsopimuslaki 55/2001 Irtisanomisaika on palkallinen jakso irtisanomisilmoituksen ja työsuhteen päättymisen välillä. Työntekijällä on oikeus täyteen palkkaan koko irtisanomisajalta, vaikka työnantaja vapauttaisi hänet työntekovelvoitteesta. Irtisanomisajan pituus riippuu siitä, kumpi osapuoli irtisanoo ja kuinka kauan työsuhde on kestänyt: työntekijän irtisanoutuessa 14 päivää tai kuukausi, työnantajan irtisanoessa 14 päivästä jopa kuuteen kuukauteen. Tässä kaikki: … Lue lisää
Päivitetty 9/2026 · Lähde: Työaikalaki 872/2019 & TES Pyhäpäivinä tehdystä työstä ja arkipyhistä maksettavat korvaukset menevät usein sekaisin, vaikka kyse on kahdesta eri asiasta. Työaikalain mukaan sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä tehdystä työstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka (kaksinkertainen). Arkipyhäkorvaus taas korvaa arkipyhän aiheuttaman työajan lyhenemisen, ja se perustuu työehtosopimukseen. Tässä kaikki: pyhätyökorvaus vs … Lue lisää
Päivitetty 9/2026 · Lähde: Vuosilomalaki 162/2005 & TES Vuosiloman ajalta maksetaan lomapalkka, ja sen päälle useimmissa työsuhteissa lomaraha. Vuosilomaa kertyy työsuhteen keston mukaan 2 tai 2,5 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Loman ajalta kuukausipalkkainen saa normaalin palkkansa, ja lomaraha on tyypillisesti 50 % lomapalkasta. Termit lomapalkka, lomaraha ja lomakorvaus sekoitetaan usein, vaikka ne tarkoittavat eri asioita. … Lue lisää
Päivitetty 9/2026 · Lähde: Työsopimuslaki 55/2001 & Kela & TES Sairausajan palkka tarkoittaa palkkaa, jonka työnantaja maksaa työntekijälle sairauden tai tapaturman aiheuttaman poissaolon ajalta. Työsopimuslain mukaan työntekijällä, jonka työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden, on oikeus täyteen palkkaan sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta 9 arkipäivältä. Alle kuukauden työsuhteessa oikeus on 50 %:iin palkasta. Monissa työehtosopimuksissa palkkaa maksetaan … Lue lisää